Tämä teksti on miun oma kokemus samasta aiheesta, edellinen teksti oli lähinnä kopsattu epikriisistä.
Ainut poikkeus, jonka muistan, oli pari päivää jatkunut päänsärky, johon ei auttaneet särkylääkkeet. En huolestunut tuosta, vaikka ehkä ois pitänyt, tosin mitäpä hyötyä siintä olisi ollut, lääkäri olisi passittanut kotiin ja käskenyt syömään särkylääkkeitä. Oli aika poikkeevaa, että miuta koski päätä, sellasta ei nimittäin kovin usein tapahtunut. Naapurilta sain tujumman reseptisärkylääkkeen, mutta en sitä uskaltanut ottaa.
13.2.2013 alkoi kuten mikä tahansa päivä, töihin menin yhdeksään. Hurautin autolla pihaan ja ehdin tammat syöttämään, sitten se iski. Tuli kamalan paha olo ja ihan hillitön päänsärky. Koko vasen puoli päästä tuntui tosi painavalta ja sitten sain soitettua työnantajalle, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. Työnantaja kiiruhti paikalle ja soitti ambulanssin. Tässä vaiheessa miulta oli jo mennyt jalat alta ja pelotti hirveästi, pää työnantajan sylissä. Ambulanssi tuli ja noukki miut kyytiin, sitten pimeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti