Eilen aamupäivällä kävin sairaalalla puheterapeutin juttusilla, siis eri puheterapeutti mikä miulla on muuten. Hän oli sitä mieltä, että uusi nielun röntgentutkimus olisi aika turha, sujuu tuo nieleminen nyt niin hyvin. Lääkäri katsoi samalla tuota trakeostomian kohtaa ja oli sitä mieltä, että sitä voisi pienentää tikeillä paikallispuudutuksessa, jee!
Sitten iltapäivällä alkoi tämän vuoden ratsastusterapia. Nyt on lihakset kipeät! Sekin on edistystä, en nimittäin ennen tuntenut lihaskipua ollenkaan. Sen huomasi etenkin siitä, että tauon jälkeen kun kipuaa hevosen selkään, nivuset on taatusti kipeät! Noin vuosi sitten kun ratsastusterapia alkoi, seuraavana päivänä ei mitään. On tuo lihastuntemus palautunut tässä talven aikana.
Näistä kuvista paremmin näkee edistymisen. Tältä vuodelta puuttuu vielä kuva, se tulee sitten myöhemmin. Hevonen on pysynyt koko ajan samana, se on connemaranponi Allu, säkäkorkeus on 147cm.
Hienoa! Siulla on kyl selvästi ryhtikin parantunut ku vertaa ekaa ja vikaa kuvaa :) JES!!
VastaaPoistaVuodepotilaasta tuohon pisteeseen on miun mielestä aika hyvin! Koko ajan jaksan paremmin myös kannatella kroppaani, sekin vaikuttaa tuohon ryhdin suorentumiseen!
PoistaSatuin vahingossa eksymään blogiisi pitkästä pitkästä aikaa, luulin että olit kirjoittamisen lopettanut, mutta sydän hyppäsi kurkkuun ja kyyneleet valu silmiin, kun luin näitä tekstejä mitä minulta on jäännyt uupumaan! :´( Kamalaa mitä kaikkea olet joutunut kokemaan näinä parina vuotena! tuntuu ettei osaa ees sanoa mitään kun kaikki sanomiset tuntuu niin mitättömiltä ja tyhmiltä! Mut ihanaa että oot hengissä ja kuntoutumisesi on mennyt parempaan suuntaan!<3 Jään uudelleen seuraamaan kuulumisiasi, voimia sinulle hirmuisesti <3<3<3
VastaaPoista