Kävelyllä

Käytiin tänään Alinan kanssa kävelemässä. Tai siis mie kävelin, koira juoksenteli metässä, niinkuin kuvasta näkyy :)

Välillä piti tietenkin syödä vähän puolukoita että jaksaa taas..

Jonkun aikaa se jaksoi näköetäisyydellä pyöriä, kunnes sitten Alina päätti lähteä omille teilleen (näin tapahtuu joka kerta), mutta kyllä se aina kotiin tulee. Jatkoin siis matkaa yksikseni kuvaillen kaikkea mitä nyt tielle sattui ja viheltelin aina välillä, josko se koiruus päättäisi tulla luokse.

Tuon mutkan jälkeen en Alinaa hetkeen nähnyt.

Suon kohdalla käännyin takaisin kotiin päin, koira edelleen omilla teillään.

Tulihan se lopulta! En kuitenkaan ottanut toista heti kiinni, ajattelin että jospa se nyt pysyisi lähettyvillä. Jonkun matkaa mentiin taas, kunnes Alina tuli luokse ja rupesi kävelemään siinä vierellä vilkuillen miuhun ihan kuin olisi kysynyt "joko mennään kotiin?". :) Otin sen sitten kiinni ja annoin leipäpalasen jonka olin mukaan varannut palkkioksi luoksetulemisesta. Sitten eikun kotiapäin!
Videopätkänkin kuvasin takasin tullessa, mutta kun katsoin sen koneella, päätin etten kehtaa sitä tänne laittaa. Ensinnäkin ääni kuuluu paikotellen aika huonosti ja toisekseen en tykkää yhtään kuunnella omaa ääntäni, kuullostan ihan oudolta :) No, ehkä vielä joskus uskallan!

Kävimme viikonloppuna poikaystäväni, olkoon hän täällä vaikka J, ja hänen veljensä kanssa heidän äitinsä luona reilun parinsadan kilometrin päässä täältä vanhemmiltani. Matka meni onneksi hyvin, vaikka melkein puolet ajasta satoi vettä välillä aika kovaakin. Eihän siinä vesisateessa ajamisessa muuta vikaa ole, kuin että tuo meidän auto lähtee heti syöksyilemään kun vesiuraan ajaa (johtuu kuulemma huonoista iskareista tai jotain) ja sitten se pyyhkijäviiksi pitää runtata tihkuasentoon, niin vähän pelotti että meneekö koko viiksi poikki.

tämmöistä tällä kertaa :)