Miusta piti tulla agrologi - mut elämä päätti toisin. Kyllä mie vielä tästä tuolista nousen, toivoa en ole menettänyt, vaikka vaikeita hetkiä tulee. Hidasta tämä eteneminen on, mut eteenpäin mennään kuitenkin koko ajan. Merkkejä on siitä, että mie vielä kävelen, pitää vaan uskoa siihen.
Sen olen huomannut, että vireystaso pitää olla hyvä, niin onnistuu paremmin kaikki. Siis miultahan vaatii paljon keskittymistä kaikki toiminta ja keskittyminenhän vaatii hyvää vireystilaa. Noh, miulla on ollu univaikeuksia nyt vajaa kaks vuotta, sitä ennen ei ikinä. Miulla on reseptillä 3mg melatoniinia nukahtamiseen. En enää tarvii melatoniinia ku harvoin. Edelleen herään ihan liian aikaisin, vaikka olen yrittäny kouluttaa aivoja pois siitä. Ensin oli, että en nouse ennen seittemää ku pakon edessä. Se oli helppoa, mut nyt meneillä oleva en nouse ennen kaheksaa onkin jo vaikeampaa.
Sairaanhoitaja ei suosittele miulle unilääkkeitä, kun on ollut tämä aivoverenvuoto ja se, että ne koukuttaa. En miekään niitä haluaisi, mutta oon aika kyllästyny tähän väsymykseen ja kyllähän tää kuntoutuminenki vaatis hyviä yöunia, että jonkunlaista ratkaisua tämä tilanne vaatisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti